tiistai 20. helmikuuta 2018

Nyt kun meitä on kolme


Viikko sitten toivotin Nellalle viimeistä kertaa hyvää huomenta.
Viikko sitten tunsin Nellan turkin viimeistä kertaa sormieni alla.
Viikko sitten menin viimeistä kertaa eläinlääkärille Nellan kanssa.
Viikko sitten miusta tuli kahden koiran omistaja, ilman Nellaa.
Viikko sitten päästin Nellan juoksemaan vapaana ikuisuuteen.


Vaikka miulla vielä onkin Enni ja Virna, on kotona hiljaista. Kukaan ei pyöri jaloissa ja valita palvelun hitaudesta kun laitan koirille aamusapuskaa. Virnan kupin meinaan viedä makkariin Ennin kupin kanssa, vaikka penska syökin keittiössä. Kukaan ei kuorsaa. Ulos lähtiessä yksi hihnoista jää roikkumaan naulakkoon ja käsissä on vain kaksi koiraa.
Ulkona Enni on epävarmempi ilman Nellaa ja käy pörisemään tuoreille koirien hajuille, innostaen Virnan mukaan. Koirapuistossa on tyhjää kahden koiran kanssa, kun ei ole Nellaa juoksuttamassa penskaa.
Illalla kukaan ei saa piehtaroimishepuleita sängyssä ja meinaa tippua lattialle. Aamulla ei ole ketään, joka tuijottaa miuta herättyäni, kuin sanoen "vihdoin ja viimein, ei sängyssä voi koko päivää lojua!"




Tuntuu että vielä olisi ollut paljon tehtävää: kudoin Nellalle Korpin kynsi-huivia, jota en koskaan kerennyt saada valmiiksi, suunnittelin käyväni ensimmäistä kertaa Nellan kanssa pellolla, ottavani vielä kuvia, nauravani vanhuspuudelin intoilulle lumesta. Vaikka tiesin ettei meillä enää paljoa ollut yhteistä aikaa, niin kuitenkin samalla ajattelin että kyllä tässä vielä kerkeää.

Vaikka paljonhan me vielä viimeisen vuoden aikana koettiinkin: Oli Nellan 15-vuotis synttärit, käytiin kahdella mökillä, koirien uimarannalla Nella sai pinkoa vapaana. Syksyllä käytiin pitämässä hauskaa rally-toko epiksissä, vuoden alussa Nella (ja Enni) pääsivät Into-Ilmaria leikittämään ja vielä helmikuun alussa kävin omien koirien kanssa koirapuistossa.



Kiitos Nella kaikista näistä vuosista.
Älä huoli, kyllä me pärjätään. Tämä kipu ja kyyneleet vaan kertovat että meillä oli jotain sanoin kuvaamattoman hienoa. Vaikka nyt miun sydän onkin palasina, tulet aina olemaan osa miuta. 
Koska parhaat eivät kuole koskaan, vaan pysyvät sydämessämme.


Jade Garden Brookite
Nella
28.4.2002-13.2.2018