Kuulumiset kuvina

Koska tunnetusti kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvien määrästä voi sitten päätellä kuinka monta sanaa olisi tekstinä tarvittu.

Ylläoleva on ehkä paras (ja melkein kuvaavin) kuvasarja ikinä. Oikeestihan tuo meni niin, että posti toi loput tilatut canicrosskamppeet (Zero DC:n Grizzly-juoksuvyö ja Manmatin joustohihna). Pari kertaa kerettiin käydä treenaamassa niin, että vietiinVirnan kanssa pallo x-matkan päähän (40-100m), käveltiin takaisin ja veto-käskyllä päästin Virnan vetämään pallolle. Edistyttiin aika hyvin, kunnes kolmannen treenikerran jälkeen päädyin päivystykseen polven kanssa ja sain kepit vähäksi aikaa kaveriksi.

Käytiin myös Virnan kanssa epiksissä - pari päivää päivystysepisodin jälkeen. Kepit kyllä pystyin jättämään matkasta, vaikka olihan siinä oma jännitysmomenttinsa. Varsinkin kun radalla oli istumisesta juosten -> maaliin. 84 pistettä joissa yksi aivopieru tuplaistuminen. Mutta tästä on hyvä jatkaa, todennäköisesti kohden virallisia.

Kyllä, puudelit saivat"hienot" irokeesit kesäturkiksi. Onneksi karva on kasvava luonnonvara....

Ja sitten mistä ei kuvia löydy:

* Keksin kuinka Virnalla saa seuraamisen pysymään kasassa: reikäpallo leluksi. Sen kanssa Virna jaksaa tehdä vaikka lelu menisi taskuun.

* Käytiin päivää ennen rally-epiksiä treenamassa Virnan ja ystävän ja hänen koiransa kanssa. Ystävän koira on Virnalle yksi suurimmista häiriöistä, mutta hienosti penska jaksoi rataa tehdä. Tehtiin loppuun vielä tokon alon kaukot, sekä takapalkalla jolle vapautin kaukojen jälkeen sekä taskusta lelulla palkkaamalla viimeisen perusasennon jälkeen. Kyllä penska osaa.

* Rally-episten jälkeisenä maanantaina käytiin kihlatun ja kaverin sekä Virnan, Mana ja Saagan (Virnan sisko), Tulhu-emän sekä kihlatun nuoremman koiran kanssa Nurmijärvellä. Siellä järjestettiin kimppa näytteenotto Lohen geenitutkimukseen. Virna ei yhtään arvostanut ja laittoi vastaan ja vertakin vähän huonosti tuli.

* Ja oli muuten kympin ajoitus, sillä seuraavana päivänä Virnalla alkoi vihdoinkin ne juoksut. Todellakin vihdoin ja viimein, ihanaa saada ne pois alta. Tosin tämähän tarkoittaa, että sunnuntain Miljoonakoira-näyttelyn reissulla on autossa nuori uros ja juoksuinen narttu. Varmaan leppoisa ajoreissu tulossa.

* Sunnuntaina käytiin noin tunnin varoitusajalla treenamass Virnan, puudeleiden Manan ja parin muun koiran kanssa. Puudeleiden kanssa höntsäiltiin vaan seuraamista ja saksalaisia, ja molemmilla oli kivaa. Nella oli niin liikuttava tehdessään hommia aivan täpinöissään ja Enskan mielestä seuraamisen olisi voinut tehdä kahdella jalalla. Virnan kanssa treenattiin ihan vaan kontaktia ja lyhyttä seuraamista ja käännöksiä. Hyvin penska teki, vaikka kenttä oli aika vieras ja juoksutkin vähän laitto hajut kiinnostamaan. Loppuun tehtiin taas vielä kaukot ja alkusähläyksen jälkeen saatiin tehtyä ne 2 metrin etäisyydeltä \o/

Kun ajettiin treeneistä takaisin kotio, juttelin Virnalle kuinka siitä vielä tulee hieno harrastusbuhund. Kaverini, jonka taitoa koirakoulutuksessa arvostan todella paljon, sanoi että Virnahan on jo hieno harrastusbuhund. Tuntui aika hienolta. Puhuttiin vielä, että miusta tuntuu aika villiltä että miulla on alle vuotias junnukoira, jonka kanssa on jo käyty rally-epiksissä ja joka olisi ihan valmis virallisiin ja avokin melkein jo sujuu. On se vaan aika hieno penska <3

Ja taas lähipäivät tulevat olemaan hyvin koirallisia: huomenna Enskan synttärit, lauantaian mätsärit puudeleiden kanssa (Virna ja juoksuisena kotiin) ja sunnuntaina tosissaan Miljoonakoira Tuurissa, joka onkin virallisella puolella Virnan näyttelydebyytti. Mukaan tulee Virnan lisäksi Mana, Saaga ja kihlatun vanhempi koira. Myös yhden Virnan siskoista pitäisi tulla näyttelyyn. Siinä sitten onkin viisi 11:stä ilmoitetusta buhundista,,,