Kurssilla mölleilemässä

Eilen sunnuntaina oli mölli-toko kurssin ensimmäinen kerta, jonne mentiin Virnan ja ystävän kanssa. Alku, tai oikeastaan paikalle pääseminen ei antanut kovinkaan toiveikasta oloa tunnin sujumisesta. Koska lauantai oli kokonaan mennyt näyttelyturistina, ei Virna ollut päässyt vapaana juoksemaan ja sen kyllä huomasi. Koko ajan olisi pitänyt kaikkialle päästä kun tehtiin matkaa ja kun puolessa välissä matkaa liityttiin ystävän ja pappalaisen seuraan niin apua. Virna sekosi innosta ihan totaalisesti ja hetken aikaa mietin, että pääseekö penttu rimpuilemaan valjaista irti. Loppumatka menikin aika pitkälti nelivedolla, koska "jee, pappa!!!!"....

Oltiin hyvissä ajoin paikalla, joten ooteltiin sivummalla oman ryhmän vuoroa ja koska uteliaisuus on kivaa, arvailtiin että ketkäköhän olisi samaan ryhmään tulossa. Samalla sain pikku hiljaa Virnaan paremmin kontaktia, vaikka pappalainen olisi edelleen ollut kamalan kiva. Vaihdoin vielä treenipannan ja hihnan pennulle.

Ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi kontaktia, sivulle tuloa, seuraamista, istumista ja pikkasen luoksetuloa. Periaatteessa kaikki enemmän tai vähemmän Virnalle tuttuja asioita, mutta tosissaan ei olla paljoa treenattu muiden koirakoiden joukossa.
Kontaktia Virna otti hyvin, eikä käsien poispäin liikuttaminen pentua häirinnyt. Sivulle tulossa Virna pääsi yllättämään positiivisesti, sillä luulin että olen saanut Virnan vahingossa "opetettua pois" pelkästä suullisesta käskystä. Kattia kanssa, hienosti Virna tuli edestä sivulle pelkällä suullisella käskyllä. Saatiin vähän kehuja, kuinka Virna tulee jo vain pienehköllä kaarteella sivulle. Seuraamisessa valmistauduin jätättämiseen ja ympärille kuikuiluun, mutta ilmiselvästi aliarvioin pentua. Ihan namilla saatiin parin askeleen verran miuta miellyttävän näköstä seuraamista: kontakti pysyi, paikka oli ok ja Virna teki energisesti. Seuraamisessa Virnalla vaan on pahana tapana lopettaa tekeminen (tiputtaa kontaktin, lähtee hillumaan) (nami)palkan saatuaan. Missään muissa liikkeissä (paikallaolo, kaukot, perusasento) ei välipalkkaus ole ollut ongelman, joten tuohon tarttee kyllä paneutua. Istuminen on meillä edelleen vähän vaiheessa, tai perusasennossa se sujuu, eteen tulossa se sujuu, kaukoissa se sujuu...Mutta istuminen "istu"-käskystä on vähän vaiheessa. Tai siis ei olla sitä olla treenattu varsinaisesti :D Luoksetulo oli ihan vaan sitä että jätettiin koira istumaan ja siirryttiin sen pari askelta mitä hihna antoin myöten ja kutsuttiin koira luokse, ei tarvinnut vielä sivulle tulemista ottaa. Tehtiin kyllä Virnan kanssa tuota sivu-käskyllä, koska olen aatellu että se toimisi myös luoksetulossa. Mutta nyt olen miettinyt, että ottaisin siihen ihan oman käskyn.

Kotiläksyksi tuli harjoitella läpi käytyjä asioita. Toisaalta käytiin läpi monia asioita, toisaalta koska nuo tosissaan ovat tuttuja meille ei kamalasti tullut täysin opeteltavaa. Ajattelin yrittää keskittyä siihen seuraamiseen ja luoksetuloon, tai lähinnä sen uuden käskysanan opettelun aloittamiseen. Ja miun tarttee tosissaan miettiä ja ottaa mukaan treenin aloittamiseen joku virittely rutiini, muukin kuin treenipannan ja -hihnan laittaminen vaikka sekin tuntuu jonkin verran saavaan Virnaa työmoodiin.
Ja ensi kerralla täytyy enemmän kiinnittää huomiota siihen, että pidetään enemmän taukoja. Nyt pari kertaa huomasin että tuli tehtyä turhan pitkää pätkää ja Virna vähän väsähti. Vaikka Virna hienosti keskittyikin miuhun ja tekemisee, se piti kovasti ystävää ja pappalaista silmällä ja keskittyminen herpaantui jos he lähtivät esim. toiselle puolelle hakemaan lisää herkkuja/seuraamisen yhteydessä. Ja Virna oli stä mieltä, että "vapaa" tarkoitti "vapaa menemään pappalaisen luokse".

Mutta kaiken kaikkiaan kovasti tykkäsin ensimmäisestä tunnista ja innolla odottelen ensi sunnuntaita. Kuulemma sillon otetaan vauhtiluoksetuloja, eli Virna pääsee leikkimään.

Tunnin jälkeinen väsähdys

One happy jogging-Bu

Ollaan Virnan kanssa ahkerasti käyty hölköttelylenkeillä. Tai no ahkerasti ja ahkerasti, tänään oli muistaakseni viides kerta. Mutta kerta kerralta homma pennun kanssa on helpompaa. Virna selvästi tajuaa, että toivottu askellaji on ravi tai laukka peitsaamisen sijaan. Suuntakäskyt ovat vielä "hiukan" hakusessa, mutta vauhtia Virna osaa jo lisätä käskystä. Vielä välillä meinaa linnut (ja kävyt) kiinnostaa enemmän kuin juoksemiseen keskittyminen, mutta muuten Virna ei jää haistelemaan hihnassa juostessa.

Reitti on vakiintunut noin 5,5 kilometrin pituiseksi lenkiksi, jota aiemminkin ollaan kävelty ennen kuin "eksyttiin" metsään. Alku- ja loppulämmittelyt saa kätevästi tehtyä ensimmäisen kilometrin aikana, mukaan lukien lyhyt pätkä jolla Virna voi painattaa vapaana. Pätkä (~700 metriä) joudutaan menemään normaalilla tiellä, mutta sen jälkeen tulee ~kilometrin pituinen hiekkatie pätkä, jossa Virna saa juosta vapaana ja omakin vauhti tasoittuu sinne itselle sopivammaksi. Kummasti se vauhti tuppaa nousemaan, vaikka Virna vaan juoksisi hihna löysällä (Virnan kanssa vauhti nousee sinne 7 min/km, itsekseen taas taaperran 8-9min/km). Ja tien päädyssä, tai oikeastaan risteyksessä, u-käännös ja sama reitti takaisinpäin. Kaksjalkaisen huonon kunnon takia hölkötellään 2min hölkkää/3min kävelyä systeemillä. Ja vapaana olleessaan Virna vaan rallaa menemään, eikä illallakaan ole väsynyt joten luulisin ettei meno ole pennulle liian rankkaa.

Tänään kyllä huomasi että aiemmin oli tullut jo käveltyä kouluun ja takaisin (4km/suunta) ja pikasen puudeleiden käyttämisen ja välipalan syömisen jälkeen pitikin jo laittaa lenkkareita jalkaan. Askel ei ollut ihan niin rento ja etenevä kuin toivoin, mutta tulipahan lenkki tehtyä. Ja Virna oli oma menevä itsensä joten ei mennyt hukkaan. Kokeilin lopussa lyhyen pätkän vähän vauhikkaampaa juoksemista niin että Virna pitää hihnan kireänä edessä ja kyllä se juoksuvyö vaan olisi kätevä. Silloin kun Virna juoksee vierellä tai edessä hihna löysänä se ei vaikuta juoksuasentoon tai tuntemukseen. Mutta kun hihna kiristyy, se luonollisesti vaikuttaa juoksuasentoon ja jollain tavalla lysähdyttää miun asentoa eikä askel pysy yhtä rullaavana ja rentona. Toivottavasti tässä kohta puoliin saisin pikku hljaa aloitettua oikein tarvikkeiden ostamiset jotta päästäisiin pikku hiljaa opettelemaan sitä vetämistä. Tosin miulla olisi vielä kunnossa kehittämistä

***

Etukäteisvarotuksena, blogissa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa pieniä muutoksia. Mietin ja väsäilen vielä asioita, mutta viimeistään ensi viikon alussa olisi tarkoitus niistä enemmän kirjoitella. Viikonloppuna olen enempi vähempi lennossa, muuten se olisi ollut loistava ajankohta,

Ja viikonlopusta puheen ollen. Lauantaina olisi tarkoitus lähteä  Lahti KV:hen lähteä turistiksi ystävien kanssa. Sopivasti kaikki eniten kiinnostavat rodut ovat lauantaina (köh, vitonen, köh), buhundejakin ilmoitettu jopa 7. Sunnuntaina sitten lähdetään penskan kanssa mölli-toko kurssille. Mielenkiinnolla ja innolla oottelen mitä tuleman pitää, siitä on jo jokunen viikko kun viimeksi treenattiin muuta kuin sisällä naksuteltu. Ja johan edellisestä ohjatusta onkin melkein puoli vuotta.

Koirakulut osa tammi- ja helmikuu

Aloitin vuoden alussa pitämään kirjaa eläintenmenoista, tarkotuksena vähän kattoa että kuinka paljon noihin oikeati menee rahaa ja kuinka paljon siitä on tarpeellista ja mikä on heräteostoksia. Enempi vähempi on kyllä jäänyt merkkaamatta, varsinkin jyrsijä/kaniosaston ostoksia joten niitä en nyt tässä laita esille.

Tammikuussa merkattuja menoja oli 96,70€, joista lähti pois Mustin ja Mirrin bonusten kautta 11,18€ jolloin kuun loppusummaksi jäi 85,52€. Tosin jonkin verran jäi merkkaamatta, esimerkiksi lihoista löytyy vain 5,5 kiloa kun kuussa kokonaiskulutus on 12 kilon luokkaa. Ja tammikuussa liha tuli ostettua Mustista ja Mirristä tai lähikaupasta.

Eli ruoka 59,32€, harrastukset 4,89€, Tarvikkeet 30,00€ ja terveys 2,49€. Käytännössä tammikuussa harrastukset=makupalat ja terveys=dentasticks. Tarvikkeisiin meni uusi makupalapussi ja harja Virnalle

Helmikuussa jaksoin laitella tarkemmin menoja ylös, lihoistakin puuttuu vain ~kilon verran. Helmikuun isompaa ruokamenoa selittää enempien kirjauksien lisäksi isommalla nappulasäkillä. Aiemmin Virna on syönyt lihan lisäksi Brit Caren penturuokia, joita olen ostanut 3 kilon säkeissä. Tuo 3 kiloa ei kuitenkaan kuukauutta kestä ja sopivasti oli Barking Headsista M&M:ssä tarjous 6-12 kilon säkeistä, joten raahasin 6 kiloa toista nappulaa kotia

Kaikkineen helmikuussa menoja tuli merkattua 92,63€

Ruoka 72,69€, harrastuket (namit) 8,95€, tarvikkeet 6,90€ (tennispalloja) ja terveys 4,09€ (dentat)

Marraskuulle on jo terveyteen kertynyt reilu parikymppiä Nellan kipulääkkeistä ja harrastukseen voi kuun lopussa merkata muutakin kuin noita makupaloja. Toisaalta 8 kiloon lihaa meni vain 25 euroa ja nappulaa tuskin tarvitsee käydä tässä kuussa ostamassa, joten sieltä sitten toivottavasti tulee tasoitusta.

Virna 8kk!

Eilen Virnalla tuli täyteen 8 kuukautta, joka myös tarkoittaa puoli vuotta yhteiseloa takana.
Puoleen vuoteen en ole nukkunut aamulla ysiä pidemmälle eikä päikkäreitkään ole tullut otettua. Puoli vuotta hämmentyneenä tuon energian määrästä ja hakattu päätä seinään vaihtuvien asioiden kanssa.
Puoli vuotta oon päässy seuraamaan Virnan kasvua ja kehitystä, naureskelemaan pennun aivoituksille ja ihmettelemään sen oppimiskykyä. Puolen vuoden ajan olen saanu tutustua entistä paremmin tuohon pentuun, jonka aika ei olisi vielä ollut. Ja joka ikinen päivä olen ollut iloinen että kuuntelin Kohtaloa. Ainakin viimeistään silloin kun Virna tulee pyytämään hellyyttä laittaen etutassunsa olkapäille halaten ja laskee päänsä olkapäille, tyytyväisten tuhisten silityksiä saadessaan.

 Ja merkkipäivän johdosta Virna oli eilen ensimmäistä kertaa ihan yksin ~seitsemän tuntia puudeleiden ollessa hoidossa ja mie tyhjentämässä ja siivoamassa suvun asuntoa. Ei löytynyt pissoja tai kakkoja eikä nauhoituksessa kuulunut yhtään huutamistakan.