Onnea Tilhi 1v!

Tuolla joukon pienimmällä mustalla, Tilhellä, on tosissaan tänään yksvuotissynttärit. Jotenkin hassua ajatella, että nyt vasta ensimmäistä synttäriä juhlitaan ja ensi vuoden alkupuolella tulee yhteiselossa ensimmäinen vuosi täyteen. Tuntuu että tuo kani olisi pidempään täällä ollut.
 Vaikka kaikki ei olekkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan (Lokki ei loppujen lopuksi hyväksynytkään Tilppaa samaan porukkaan), en vaihtaisi pomppu koipea pois mistään hinnasta.

Tilhi sai synttärinsä kunniaksi suurinta herkkuaan, porkkanaa, joka harvemmin miulla kanien ruokalistaan kuuluu.

 Kaivoin vielä arkistojen kätköistä vanhempia kuvia Tilpasta. Voi apua kun pikkunen on kasvanut <3

Videota ja askelmerkkejä loppu vuodeksi

Eilen tuli pitkästä aikaa videoitua treenaamista. Sisältää tältä päivältä kaksi sähläilykertaa Virnan kanssa, tarkoituksena oli kuvata kanssa lyhyt video Nellan kanssa treenaamisesta, mutta se jäi. Josko vaikka joku lähipäivä.

Ihka ensiksi sanon kyllä videosta, että en enää kuvaa järkkärillä sisällä, ainakaan tuolla linssillä. Turhan helposti kadottiin kuvan ulkopuolelle, josta jotkut olen tökerösti editoinut pois.

Mutta nauttikaa/kauhistelkaa



Tuosta videosta saakin kätevän liukuman postauksen toiseen aiheeseen, eli askelmerkkejä loppu vuodeksi.
Tapahtumien suhteen olisi tiedossa 3.12 mätsäri täällä Lahdessa. Tarkoitus olisi lähteä porukalle paikan päälle. Itse otan koko kolmikon mukaan, mutta kehään menee vain Virna ja varauksella Nella (kuinka Matami jaksaa, onko halli kuinka kylmä). Enska pääsee kuitenkin kannustusjoukoksi mukaan
11.12 olisi sitten penskan kanssa se messari-reissu. Sunnuntaina pentuihin on ilmoitettu 4 pentua, joista veikkaan että kaksi "muuta" on vanhemmissa pennuissa. Kätevää kun ei pahemmin pentueita synny niin pystyy varsin tarkasti veikkaamaan pentuihin osallistujat.

Treenaamiseen suhteen loppu vuosi varmaan jatketaan perusasennon ja seuraamisen alkeiden kanssa painimista ja videolla ollutta eteen tulemistakin jatketaan. Siinä seuraava askel on kohta puolin ottaa käskysana mukaan ja käydä häivyttämään kosketuskeppiä. Siitä sitten voisi alkaa harjoitella vaikka sitä peruuta - istu. Ja miun pitää opetella olla käyttämättä noin voimakkaita vartaloapuja mitä videolla näkee.
Videosta vielä pakko sanoa, että olen kyllä tyytyväinen tuohon asenteeseen jolla Virna tekee hommia, varsinkin lelun kanssa. Tarttis vaan ottaa sitä rohkeemmin mukaan palkkaukseen. Pätevä pikku harrastus-buhund <3

Hallitreenit ja match show

Lauantaina (19.11) käytiin porukalla pitkästä aikaa hallilla treenaamassa. Virnan lisäksi mukana oli kaksi veljeä, kaveri koiransa kanssa sekä kaksi miulle aiemmin tuntematonta ihmistä koirineen. Ipanan kanssa tehtiin pääasiassa sivulle tuloja, yhden-kahden askeleen seuraamisia ja parit luoksetulot jonkun aina pitäessä pentua pannasta. Ja harjoiteltiin me seuraavan päivän mätsäreitäkin varten vähän seisomista ja juoksemista.
Huomiota:
* Lisää treeniö häiriössä. Ajottain Virna keskitty tosi hyvin ja teki hommia samalla tasolla kuin kotonakin. Mutta turhan helposti keskittyminen häipyi ja haahuilu alkoi. Myös muiden koirien haukkuminen oli asia, joka sain tuon heittämään hommat kesken ja vastaamaan haukkuun omallaan.
* Seuraamisessa tarttee alkaa kiinnittää huomiota että Virna lähtee oikeasti miun mukaan, eikä sen puoli askelta myöhemmin niin kuin tällä hetkellä suurimman osan ajasta. Voisin välillä taas imutella noita askelta-paria ja jossain vaiheessa kaivaa lelua mukaan.
* Se oikea käskysana treeni luoksetuloon :D Eilen käytössä oli 'täällä', joka on oikeasti käytössä lenkeillä sellaisena "absoluuttisen varmana luoksetulona", jossa aina on palkkana leikkiminen. Ja oikeastaan miun pitäisi alkaa myös miettiä niitä käskyjä eri kohtin tulemisille. Ajatuksena ollut, että suoraan sivulle perusasentoon tulo on ihan 'sivu', joka on myös seuraamisessa. Sitten taas eteen istumaan tuleminen olisi käsky x, joka kuitenkin olisi eri kuin rallyn eteen istumaan tuleminen.

Tänään sunnuntaina (20.11) oli sitten vuorossa Virnan ekat mätsärit. Vähän pystymetsästä lähdettiin, aluksi oli tarkoitus että vasta joulukuun alussa mentäisiin ihan vieressä oleviin mätsäreihin treenaamaan messaria varten, mutta kaveri oli bongannut nämä mätsärit ja pennuilla sopivasti varoaika umpeutui perjantaina.
Eilisen treenin perusteella päätin, että lähden ihan vaan pennun kanssa, koska tuon reagoiminen tilanteeseen jossa on paljon muita koiria on todennäköisesti sellainen että luulisi ettei Virnalla ole mitään korvia tai aivoja.

Alku tapahtumapaikalla olikin juuri semmoista neliveto vetämistä ja vähän kaikelle haukkumista. Pikku hiljaa kun suurin energia oli purettu, alkoi ne korvatkin löytyä ja Virna jopa itsekin tarjosi kontaktia ja alkoi rauhoittua.

Ennen parikehää kaivoin vielä  taskusta Nellan treenilinnun (älä nirhaa, matami), joka oli taskuun ja käteen sopivampi kuin pennun oma treenilelu. Ja johan alkoi homma toimia. Parikehässä knääpiö meni niin hienosti, seisoi kuin tatti ja hienosti pysyi ravilla eikä peitsannut tai pomppinut/laukannut. Tuomari pohti pitkään, mutta lopulta päätyi antamaan meille punaisen nauhan. Kehän jälkeen sain kihlatulta pari neuvoa esittämiseen tulevaisuuden varalta, mutta kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen menoon. Vielä kyllä pitäisi Virnalle opettaa että kehässä juostessa ei sitä katsekontaktia tarvitse pitää, mutta se on sitä hieno säätöä nyt kuntietää että penska pysyy hanskassa.

Punaisten kehä oli sitten yhtä kaaosta alkuun. Virna oli ihan väsynyt eikä namit toimineet ollenkaan. Kehä oli vielä kaiken lisäksi tupaten täynnä ja seisotuksessa takana oleva koira joutui tulemaan tosi lähelle, Virna ei yhtään keskittynyt miuhun vaan se toinen koira olisi ollut niin paljon mielenkiintoisempi. Olin jo ihan varman että me tiputaan ihan alkuun, mutta tuomari tiputti koiria miedän ympäriltä eikä Virnaa. Kehän laidalta vielä kuului kihlatulta neuvo että ottaisin sen lelun taskusta kun väsynyttä pentua ei namit yhtään kiinnostanut. Ja kas kummaa, johan alkoi Virnalla taas keskittyminen pelata. Lisää koiria tiputettiin ja yht'äkkiä huomasin että ollaan neljän parhaan joukossa ja miun ilme oli takuulla hyvin hämmentynyt. Tuomari vielä juoksutti meitä neljää ja hienosti Virna tsemppasi, vaikka huomasi että pikkunen on ihan väsy.
Lopulta tuomari sijoitti meidät neljänneksi.

Kyllä, Virna oli ensimmäisessä mätsärissään isojen pentujen punaisten neljäs. Oletuksenahan oli ihan vaan sininen nauha ja kätellään heti ulos, mutta ipana yllätti <3 Palkittujen rivi oli kyllä hupaisa, siellä oli afgaani, joku karkeaturkkinen vaalea pentu, saku ja sitten miun knääpiö.
Kaveri oli vielä ilmottaunut pentujen kanssa parikilpailuun, joka pidettiin ennen BIS-kehää. Siinä odotellessa ja kahvia hakiessa tuomari tuli vielä kehumaan kuinka hieno ja veikeä koiran alku Virna onkaan. Hämmennyin kovasti, se on aina yhtä outoa kun omia koiria joku noin kehuu.
Itse parikilpailu oli juuri sitä mitä voi odottaa kahdelat väsyneeltä pennulta. Välillä pikku-mustat oli sen sekunnin hienosti, mutta suurin osa ajasta meni riekkuessa ja ei ollut yllättävää että ne käteltiin ensimmäisten joukossa ulos.

Hieno päivä ja nyt kotona rötköttää yksi väsynyt ipana.
Nyt on paljon varmempi olo kun näki että kyllähän Virna osaa ja tietää nyt paremmin mikä sillä toimii. Oon kyllä tienny että Virnalla lelu toimii hyvin palkkana, mutta en aikasemmin ole tajunnu sen olevan oikeesti noin iso juttu tuolle, punasten kehässä pentu selvästi laitto sen vikan tsemppivaihteen päälle kun sen lelun näkökenttäänsä sai. 

Tavoitteet vuodelle 2017

Vaikka vuotta onkin vielä melkein kaksi kuukautta jäljellä, voisi niitä tavoitteita ensi vuodelle listailla ylös. Vaikka kaikkeahan voi vielä tapahtua ja tavoitteet muuttua, mutta ainakin mitä nyt olen päässäni pyöritelly.

Puudeleille en oikein enää tavoitteita osaa laittaa, jos molemmilla terveys pysyy kasassa niin ihan vaan mätsärissä pyörähtäminen olis pop.

Virnalla taasen löytyis yhtä sun toista, mutta kattoo miten penskan kanssa asiat rullaa.
- Edes yhdet näyttelyt (jos purenta nyt asettuu kohdilleen)

- Vetotreenien alottaminen
* Lähinnä juoksijan vetämisen opettelua, suuntakäskyt, pysähtyminen ja hiljentäminen

- Vähän vois viestiä ja/tai jälkeä käydä opettelemaan, ihan sieltä alkeista
* Tätä/näitä piti oikeastaan jo nyt syksyllä alottaa, mutta se vähän jäi.

- En tiedä onko kuinka kuuseen kurkottamista, mutta rally-tokossa möllikisat olis sellanen ultimaattinen tavoite.
* Tätä kautta treenattavien asioiden listalle uutena niiden perusaseno-seuraaminen-maahan-istu lisäksi tulee eteen tulo (ja ohjaajan peruutus) ja takaakiertäminen (/saksalainen täyskäännös)

- Jos aikataulut ja rahatilanne sallii, niin kurssi ja/tai treeniryhmä. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmilta tuntuisivat saman paikan Tottelevaisuuden jatko-kurssi kuin missä käytiin alkeet-kurssi taikka yhden paikallisen seuran rally-toko ryhmä.

- Tuota viereistä pururataa pitkin lenkki Renkomäelle ja jos ei kävellen takaisin niin sieltä sitten voi bussilla tulla, suuntaansa matkaa noin 7 km. Tämä on kyllä ehkä enemmän miuta itseäni varten :D

Ja sitten koska tämä blogin pitäminen on taas lähteny rullaamaan, niin josko pari tavoitetta tännekin

- Optimaalinen päivitystahti olisi se 2 kertaa/viikko, mutta yritän pyrkiä siihen kerran viikossa. Tuskin siihen pääsen, mutta ainahan se tavoite olla pitää. Mutta jos ensi vuoden lopussa blogista löytyy 52 tekstiä vuodelle, niin tyytyväinen olen.

- Jotain tämän ulkoasun suhteen voisin yrittää tehdä. Edes se banneri, ehkä myös jotain leiskan väsäystä
* (niin millä taidoilla. Terveisin amkin tietojenkäsittelyn opiskelija ;D)

- Kylläkin ennen ulkoasuun keskittymistä pitäisi saada nuo infotekstit valmiiksi
* Jokaiselle koiralle oma sivu, kanit-sivu (vaikka tämä onkin nyt enemmän koirablogiksi valumassa) ja joku miun itteni esittelykin vielä

Veljien treffaamista ja lihotuskuuri

Virna pääsi tänään läheiseen koirapuistoon treffaamaan kahta lähellä asuvaa veljeään ja Tulhu-emoa. Toista tänään nähdyistä veljistä ollaankin nähty aika useasti koska ystäväni sen omistaa, rokotuksetkin käytiin samaan aikaan ottamassa. Toista veljeä taasen ollaan nähty viimeksi pari viikkoa luovutuksen jälkeen. Ja Tulpan Virna on viimeksi nähnyt silloin ennen luovutusta. Kameran mukaan ottamista mietin hetken, mutta jätin sen kuitenkin kotiin, harmi. Harmi, olisi ollut mukavaa (yrittää) ottaa kuvia neljästä riekkuvasta buhundista.

Penskoilla ainakin oli kivaa, kaikki sellaisia "hulluja reikäpäitä" jotka vaan juoksivat ja painivat ja pitivät ihan mahdotonta pärinä-ärinä meteliä. Vaikka ääntelystä olisi voinut muuta luulla, kokoajan pienet pysyivät leikin puolella. Puistoilun jälkeen parempi puolisko halusi vielä ottaa yhteiskuvan koko poppoosta puiston ulkopuolella. Hiki meinasi tulla kun yritettiin saada kaikki neljä pysymään rivissä vapaana tarpeeksi pitkään, mutta kai sieltä jotain kelvollista tuli. (Enkä mie vieläkään ole Virnalle opettanut käskystä istumista...).

Käytiin vielä porukalla läheisessä eläintarvikeliikkeessä (Karvapallossa) pyörähtämässä. Mie olen nyt hanskakelien alettua todennut, että ehkä voisin Virnalle ostaa grippihihnan vaikka aiemmin olen miettiny ettei ikinä sellasta miulle. Mutta niin vaan se mieli muuttu kun joutuu hanskojen kanssa puristamaan hihnaa kokoajan ettei se liu'u. Ajattelin josko tuossa liikkeessä myytäisiin sopivaa hihnaa. Grippejä löyty, jopa keltaisenä. Mutta normaalina hihnana, miulla kun on monitoimihihna hakusessa. Vastaavasti eilen käydessäni toisessa eläinkaupassa (Riemu), siellä oli kyllä kahta eri paksuista ja pituista monitoimari grippiä ja vielä hyvän hintasena (taisi 3m monitoimarikin olla alle 30 euroa), mutta justiinsa keltainen puuttui. No mutta jos vaikka viimestää messarista...
Loppujen lopuksi mukaan tarttui kaikille koirille vain siankorvia, ne kun oli tarjouksessa 50 senttiä kappale.

Koirapuistossa puhuttiin kuinka paljon pennut syö, ja Virna vetää melkein puolet vähemmän kuin kumpikaan veljistä. Onhan tuo selvästi niitä pienempi myös korkeudeltaan ja paino eroakin on sen ~ kilon verran. Vielä kun Karvapallossa käytiin vaa'alla ja paino ei ole noussut rokotuskäynnin jälkeen (siitä kuitenkin pari viikkoa) totesin että voidaan huoletta nostaa ruokamäärää, tai lähinnä nappulan määrää isommaksi jotta Virna söisi oikeasti sen 50/50. Lihotuskuuri on kyllä ehkä turhan voimakas sana, varsinkin kun Virna ei kuitenkaan ole laiha pentu.
Aiemmin penska on päivässä syönyt yhteensä 200 grammaa lihaa (vaihdellen sika-nautaa, kalkkunaa, broileria, heppaa, sydämiä ja kanapiiraa pääasiassa, maksaa ja lohta kerta viikkoon) ja nappulaa sen 2-2½ desiä/noin 120g (Brit Caren molemmat pentunappulat on ollu parhaita Virnalle). Nyt jos nostais nappulan määrään siihen 3 desiin ja kattoo mitä käy.

Kuvapostaus osa pentu ja lumi

Koska Virnasta ei ole tullut kuukauteen otettua kuvia, päätin eilen kaapata kameran mukaan lenkille. Varsinkin kun lunta oli satanut ja sää oli mukavan aurinkoinen.

Kuvapostaus

Vähän ennen Virnan tuloa miulle kotiutui Se Ensimmäinen järkkäri, Canonin EOS 1300D kittilinssillä (18-35mm). Pennusta tullut jonkin verran kuvia räpsittyä, tosin nyt kun auringonvalo on vähentynyt ja opiskelussa kiireitä riittää on kuvaaminen vähän jäänyt.

Mutta kuvaoksennus siis, vanhimmasta (30.8) uusimpaan (1.10)

Ja jottei tämä meno olisi liian koirapainotteista, niin pari kuvaa noista jyrsimistäkin