Kurssilla mölleilemässä

Eilen sunnuntaina oli mölli-toko kurssin ensimmäinen kerta, jonne mentiin Virnan ja ystävän kanssa. Alku, tai oikeastaan paikalle pääseminen ei antanut kovinkaan toiveikasta oloa tunnin sujumisesta. Koska lauantai oli kokonaan mennyt näyttelyturistina, ei Virna ollut päässyt vapaana juoksemaan ja sen kyllä huomasi. Koko ajan olisi pitänyt kaikkialle päästä kun tehtiin matkaa ja kun puolessa välissä matkaa liityttiin ystävän ja pappalaisen seuraan niin apua. Virna sekosi innosta ihan totaalisesti ja hetken aikaa mietin, että pääseekö penttu rimpuilemaan valjaista irti. Loppumatka menikin aika pitkälti nelivedolla, koska "jee, pappa!!!!"....

Oltiin hyvissä ajoin paikalla, joten ooteltiin sivummalla oman ryhmän vuoroa ja koska uteliaisuus on kivaa, arvailtiin että ketkäköhän olisi samaan ryhmään tulossa. Samalla sain pikku hiljaa Virnaan paremmin kontaktia, vaikka pappalainen olisi edelleen ollut kamalan kiva. Vaihdoin vielä treenipannan ja hihnan pennulle.

Ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi kontaktia, sivulle tuloa, seuraamista, istumista ja pikkasen luoksetuloa. Periaatteessa kaikki enemmän tai vähemmän Virnalle tuttuja asioita, mutta tosissaan ei olla paljoa treenattu muiden koirakoiden joukossa.
Kontaktia Virna otti hyvin, eikä käsien poispäin liikuttaminen pentua häirinnyt. Sivulle tulossa Virna pääsi yllättämään positiivisesti, sillä luulin että olen saanut Virnan vahingossa "opetettua pois" pelkästä suullisesta käskystä. Kattia kanssa, hienosti Virna tuli edestä sivulle pelkällä suullisella käskyllä. Saatiin vähän kehuja, kuinka Virna tulee jo vain pienehköllä kaarteella sivulle. Seuraamisessa valmistauduin jätättämiseen ja ympärille kuikuiluun, mutta ilmiselvästi aliarvioin pentua. Ihan namilla saatiin parin askeleen verran miuta miellyttävän näköstä seuraamista: kontakti pysyi, paikka oli ok ja Virna teki energisesti. Seuraamisessa Virnalla vaan on pahana tapana lopettaa tekeminen (tiputtaa kontaktin, lähtee hillumaan) (nami)palkan saatuaan. Missään muissa liikkeissä (paikallaolo, kaukot, perusasento) ei välipalkkaus ole ollut ongelman, joten tuohon tarttee kyllä paneutua. Istuminen on meillä edelleen vähän vaiheessa, tai perusasennossa se sujuu, eteen tulossa se sujuu, kaukoissa se sujuu...Mutta istuminen "istu"-käskystä on vähän vaiheessa. Tai siis ei olla sitä olla treenattu varsinaisesti :D Luoksetulo oli ihan vaan sitä että jätettiin koira istumaan ja siirryttiin sen pari askelta mitä hihna antoin myöten ja kutsuttiin koira luokse, ei tarvinnut vielä sivulle tulemista ottaa. Tehtiin kyllä Virnan kanssa tuota sivu-käskyllä, koska olen aatellu että se toimisi myös luoksetulossa. Mutta nyt olen miettinyt, että ottaisin siihen ihan oman käskyn.

Kotiläksyksi tuli harjoitella läpi käytyjä asioita. Toisaalta käytiin läpi monia asioita, toisaalta koska nuo tosissaan ovat tuttuja meille ei kamalasti tullut täysin opeteltavaa. Ajattelin yrittää keskittyä siihen seuraamiseen ja luoksetuloon, tai lähinnä sen uuden käskysanan opettelun aloittamiseen. Ja miun tarttee tosissaan miettiä ja ottaa mukaan treenin aloittamiseen joku virittely rutiini, muukin kuin treenipannan ja -hihnan laittaminen vaikka sekin tuntuu jonkin verran saavaan Virnaa työmoodiin.
Ja ensi kerralla täytyy enemmän kiinnittää huomiota siihen, että pidetään enemmän taukoja. Nyt pari kertaa huomasin että tuli tehtyä turhan pitkää pätkää ja Virna vähän väsähti. Vaikka Virna hienosti keskittyikin miuhun ja tekemisee, se piti kovasti ystävää ja pappalaista silmällä ja keskittyminen herpaantui jos he lähtivät esim. toiselle puolelle hakemaan lisää herkkuja/seuraamisen yhteydessä. Ja Virna oli stä mieltä, että "vapaa" tarkoitti "vapaa menemään pappalaisen luokse".

Mutta kaiken kaikkiaan kovasti tykkäsin ensimmäisestä tunnista ja innolla odottelen ensi sunnuntaita. Kuulemma sillon otetaan vauhtiluoksetuloja, eli Virna pääsee leikkimään.

Tunnin jälkeinen väsähdys