Saisiko viikkorytmin, kiitos

Pian alkaa jälleen olla yksi viikko pulkassa. Mihinkä ihmeeseen se aika on taas mennyt, tuntuu että mitään en ole saanut aikaan. Paitsi ollaan käyty Virnan kanssa kahteen kertaan juoksulenkillä, käyty metsässä rämpimässä uusilla poluilla, mie olen kerennyt käydä ystäviä moikkaamassa. Ja kerettiin me treenata jopa kaksi kertaa, kertaalleen ohjatuissa rally-treeneissä ja alkuviikosta takapihan parkkiksella. Tai siis kyllähän me joka päivä tehdään vähintään kuppitreenit ruokailujen yhteydessä.

Tiistaina treenattiin tosissaan tuossa takapihan parkkiksella. Nyt on jo sen verran pakkasta (eli sen pari astetta), että tälläinen vilukissa joutuu käyttämään toppatakkia ellei kyse ole juoksemisesta. Ja toppatakin kanssa treeniliivin käyttö on poissa yhtälöstä. Namit sentään saa taskuun ja sormikkaidenkin kanssa ne saa kyllä kaivettua, mutta lelun käyttäminen on vähän ongelmallisempaa. Sen kaivaminen taskusta vie sen oman hetkensä. Ja muutenkin oma liikkuminen on tönkömpää kun olotila muistuttaa Michelin-ukkoa tavallista enemmän.

Mutta rutinoista huolimatta saatiin varsin hyvä treeni tehtyä. Alkuun otettiin pieni tovi liikkeestä seisomista ja istumista miun peruuttaessa. Seisominen onnistui jo tuolloin vaikka mie jatkoin matkaa, istumisessa ie vielä itsekin pysähdyin ja annoin pienen käsimerkin suullisen käskyn jälkeen

Seuraavaksi tehtiin lyhyttä rally "rataa". Laitoin vain tötsät kylttien tilalle (4 kpl). Ja varsinaisesti ne kylttien tehtävät eivät olleet keskiössä, vaan niiden välien seuraaminen. Kylteillä palkkasin välillä nameilla, väleissä välillä tuli yllätyspalkkana lelu. Tälläistä treeniä pitäisi kyllä tehdä enemmänkin.

Lopuksi käytiin vielä koirapuistossa, jossa Virna pääsi kunnolla riekkumaan narupallojensa kanssa. Annoin penskan kierrosten nousta ihan reippaasti ja tehtiin seuraamista molemmilla puolilla ja jalkojen välistä puolenvaihtoja, se kun on puolenvaihdoista Virnalla varmin. Penska käy helposti edistämään ja poikittamaan korkeammassa vireessä, ja nytkin tehtiin vasemmalla seuratessa vasemmalle ja oikealla seuratessa oikealle kaartuvaa ympyrää, jotka kivasti korjasikin paikkaa taaemmas ja pääsin palkkailemaan taakse lentävällä lelulla. Oli se aika pätevä penska <3

Torstaina oli ohjatut rally-treenit. Tällä kertaa vuorossa oli enemmän tekniikkapainotteinen treeni. Virnan kanssa ensimmäisenä tehtiin lyhyt kuuden kyltin rata, jossa oli liikkesstä seiso - kierrä koira, liikkeestä maahan - kierrä koira, täyskäännös oikeaan, liikkeestä istu ja kutsu koira liikkeestä. Sopivasti nuo jäävät ovatkin olleet meidän kuppitreenien kohteena viikon ajan. Ja nopeasti tuo teini on ne oppinut, nyt pystyttiin tehdä niin seisominen kuin istuminen ihan seuruusta. Välillä Virna tekee istumisen kohdalla sellaisen valuvan melkein maahan tai jää seisomaan, siihen tarvitsee vielä lisää varmuutta. Mutta liikkeestä maahan sujuu (edelleen) kuin vanhalla tekijällä. Tehtiin tuo pätkä hihnassa, joten jätettiin viimeinen kyltti väliin.

Sitten oli lyhennetty alo-rata, tehtiin osa eteentulemisista avon istu-eteen kyltteinä. Alku radasta sujui hyvin, mitä nyt en osannut lukea ja lähdin spiraalin kohdalla tekemään pujottelua...No ups. Loppu puolella rataa Virnalla lähti haahuilu vaihde päälle ja sitä kävi epäilyttämään koko homma (haukottelua), mutta tsempattiin pätkä loppuun. Ja sitten oli taas kivaa kun ilmestyi lelu taskusta. Spiraaliin ja pujotteluun saatiin vinkiksi, että niissä kannattaa välillä palkata myös kesken suorituksen. Monelle ohjaajalle ne pvat tylsiä kylttejä ja samoin monelle koirallekin, jolloin alkaa helposti se haahuilu. Ja jos koira antaa myöten, niin spiraalissa ei kannata koko ajan kytätä sitä koiraa niin ei mene niin helposti pää sekaisin.
Virnan kanssa yhtenä isona ongelmana meillä on keskittymiskyvyn kesto. Tai oikeastaan se, että me ei paljoa olla tehty ratoja, palkalla tai ilman. Nyt ollaan kahden ohjatun kerran aikana tehty enemmän kylttejä ja radanomaisia juttuja kuin edellisen viiden kuukauden aikana... Saadaan molemmat vähän enemmän sitä suortusvarmuutta.

Viimeisenä tehtiin kahta hyppyä, jotka oli puolikkaana ympyränä ja putkea. Tai siis oikeastaan vain hyppyjä, koska Virna oli sitä mieltä että noup, hän ei mutkaputkeen mene. Toisaalta, edellisen kerran putkea ollaan treenattu Virnan ensimmäisenä syksynä eli yli vuosi sitten ja silloinkaan se ei ollut kovinkaan mutkainen. Mutta hyppyjä otettiin molemmilla puolilla seuraten eikä niissä ollut mitään ongelmaa. Ystävä teki samalla Napan kanssa rataa ja Virnan mielestä olisi toisaalta ollut niin kamalan kivaa käydä moikkaamassa, mutta sitten taas ei voinut koska Napian. Ja tehtävä kesken. Mutta vähän meinasi häntä heilua ja kuulua kaihoisaa piippausta.

Ensi viikolla onkin taas sekä toko- että rally-treenit. Sopivasti koulukin loppuu vasta neljältä, eli joutuu säntäilemään ympäriinsä kuin tuli hännän alla.

Oletko kerennyt viime aikoina treenailemaan ja kuinka treenit ovat sujuneet?