Okei, myönnän. Kyllä nuo puudelit keksivät syitä haukkua.
Mutta loppujen lopuksi noita haukkumisen aiheuttavia ärsykkeitä tulee yllättävän vähän. Lukuunottamatta Nellan lenkin jälkeistä riehumista, joka on päivittäistä. Mutta ei sekään paria haukahdusta kauempaa kestä. Esimerkiksi selvästi huoneistoon kuuluvaa hissiä ei haukuta tällä hetkellä. Puudelithan muuttivat luokseni asumaan syksyllä 2013 kun muutin tähän asuntoon. Kerrostalo elämään tottumisessa meni pari viikkoa, ainoastaan Nella on pentuna asunut puolisen vuotta kerrostalossa, Enni ainoastaan pari- ja rivitalossa. Parin viikon totuttelun jälkeen koirat oppivatkin pahemmin olemaan välittämättä rappiksesta kuuluvista äänistä.
2014 alkuvuodesta puudelit olivat äidilläni parisen viikkoa hoidossa kun itse toivuin leikkauksesta. Tuolla kertaa kerrostalon ääniin tottuminen ei kuitenkaan oikein ottanut onnistuakseen. Vielä kuukaudenkin jälkeen hissiä ja rappiksen ääniä monesti haukuttiin ja sitten aloitinkin jo seurustelun ja monesti luonani vieraili tyttöystäväni vähän herkempi haukkuinen koira.
Puudelit olivat taas alkuvuoden täysylläpidossa äitini luona ja viikko sitten palasimme kaikki yhtä aikaa takaisin kotiin. Ja Nella ja Enni ottavat lunkisti käytävästä kuuluvat äänet. En todellakaan valita, välillä vaan ihmettelen kaksikon logiikkaa.
Mutta tuota äänieristystä rappikseen olisi mukava lisätä kun tosissaan suurin osa sieltä tulevista äänistä tulee väliovenkin läpi. Esimerkiksi MDF-levystä (?) tehtyä väliovea voisi kokeilla, mutta eihän se kamalan halpa ratkaisu ole, eikä varmaan ihan pian sitä pääsisi kokeilemaan. Jotain halpoja ja nopeasti toteutettavia kikka kolmosia saa ehdottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti