Luukku 3: Kuinka väsyttää teini-buhund?

Vastaus: kävelemällä ensin kolme kilometria keskustaan koirapuistoon, katselemalla kuinka kakara riekkuu pari tuntia muiden koirien kanssa ja kävelemällä vielä takaisin kotia sen kolme kilometriä.

Käytiin siis Autetaan Eläimiä ry:n pikkujoulupuistoilussa. Lahdessa on välillä eri yhdisten "yhteispuistoiluita" ja monesti olen miettinyt että pitäisikö lähtä, mutta tähän mennessä aina jäänyt. En vaan ole tottunut, että miulla on koira jonka voin odottaa käyttäytyvän suht fiksusti isossakin porukossa. Nella vaatii sen oman tilansa eikä tykkää vieraista koirista iholla vaan ärähtää helposti ja Enni taas ei vaan välitä puistossa olemisesta. Omalla porukallakin ollessa se vain käy vähän haistelemassa ympäriinsä ja sen jälkeen pyörii jaloissa.

Eilen vielä suunnittelin ottavani kameran mukaan, koska oli niin kivan lumista ja nättiä. Noh, eilen oli eilen ja suurin osa lumesta oli yön aikana sulanut. Ja pitkin päivää satanut vesi vielä sulatti ne vähäisetkin jäljelle jääneet. Kamera jäi siis suosiolla kotiin.
Puistoiluun sai halutessaan vieä mukanaan pienen paketin koirille ja vastaavasti ottaa joulusukasta paketin mukaan. Mie tietenkin onnistuin unohtamaan ettei kotoa löydy lahjapaperia, joten jouduin oman lahjani paketoimaan ei niin tyylikkäästi muovipussiin. Löysin sentään joulutarran "paketin" päälle.

Vielä eilen ja toissa päivänä oli maa valkoisena

Virna on kooltaan sellainen rajatapaus. Jos koirapuistossa on kaksi puolta niin saa arpoa että kumpaahan nyt mentäisiin. Tänään mentiin isompien joukkoon. Vaikka Virna siellä olikin se pienin, ajattelin että pienemmän koirat teini saattaisi vahingossa jyrätä. Ja isompien puolella oli vähemmän koiria.

Hyvin Virna isompien joukossa pärjäsi. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka fiksusti tuo penska osasi olla. Joukossa oli Virnaa hitusen isompi ja nuorempi koira, joka välillä yritti Virnaa vähän kovistella ja käydä haastamassa. Vaikka Virna ei suoriltaan alistunut ja lähti vähän jäykistelyyn mukaan, se kuitenkin kertoi toiselle koiralle että äläs nyt viitti, en mie siuta uhkaa enkä halua tapella. Ja jos mie kutsuin sen pois että jätä toinen rauhaan ja anna tilaa, niin kiltisti se sieltä aina tuli. Niin pätevä Vip <3

Virnahan nautti kun pääsi juoksemaan ihan kunnolla eikä muut jääneet jälkeen. Edelleen hämmennyn että mitenkä tuollainen koira pääseekään niin kovaa juoksemaan, ei se ihan miltään pikakiiturilta näytä.

Väsynyt koira on onnellinen koira <3

Onko jossainpäin Suomea vielä talvi ja lunta vai iskikö taka-syksy ja kuinka siitä selvittiin? Kuinka teillä varmistetaan rauhalliset illat?

Ja muistakaahan ensimmäisestä luukusta löytyvä arvonta!